Veni vidi vici
Bingo
 
Suvun alenevassa polvessa harrastetaan geokätköilyä. Kesällä minäkin pääsin kerran mukaan. Näköesteeksi. Seisomaan vaivihkaa kätkön edessä keskellä kaupunkia sulautuen katukuvaan. Olemaan mukakiinnostunut jostain muusta kuin siitä, mitä selkäni takana touhuttiin.

Geokätköilyssä etsitään geokätköjä, joita joku toinen on piilottanut. Piilottajan tehtävänä on pitää huolta kätköstään.  Kätkön tiedot ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan kätköilyn nettisivuilla. Kullakin kätköllä on siellä oma kätkökuvaus. Kätkön etsimiseen voidaan käyttää hakulaitetta, muta se ei ole välttämätöntä.  Peruskätkön paikkatiedot löytyvät suoraan nettisivuilta.  Multikätkö löytyy usein välipisteiden kautta. Maisemakätköllä käynti osoitetaan suorittamalla tehtävä. 

Bloggaaminenkin on geokätköilyä. Kierrämme nettiä etsimässä aarteita. Joskus löydämme ne suoraan, joskus taas linkkien ja hakulaitteiden avulla. Vierailumme voimme osoittaa halutessamme kommentoimalla. Aarteen arvo on sen piilottamisessa ja löytämisessä. Prosessi avaa uusia näkymiä vanhoihin tuttuihin paikkoihin. Joihinkin uusiin paikkoihin ei tulisi lähdetyksi ilman kätköilyä. Kätköily avartaa. Se siirtää meidät katsomaan asioita uusista koordinaateista käsin.

Katalyytti kaksikymmentäkolme  Lapiolla hiekkaa on  kätköilylöytö, aikoinaan linkkien avulla löydetty. Sirokon kautta katson maailmaa aivan uudesta näkökulmasta, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. On upeaa saada matkata uudessa maassa turvallisen suomalaisen kulttuuritulkin kanssa. Tunnen suorastaan fyysisesti siirtyneeni Välimeren etelärannalle, josta käsin kaikki muutkin etäisyydet on laskettava uudestaan. Vanhat ennakkoluulot ovat lentäneet Saharan hiekkatuuliin. Näinä päivinä huomaan seuraavani päivän uutisia myös Algeriasta käsin.

Seuraan uutisia myös Egyptistä Tahririn aukiolta käsin:
Marraskuu 1970. Kairo. Tahririn aukio. Egyptiläinen museo. papyrus.